Alkuajat Jofi eleli pihatossa, mutta olosuhteiden pakosta muutti myöhemmin karsinatalliin. Takaraivossa Lindalla on kuitenkin kaikki nämä vuodet kolkutellut ajatus siitä, että pihattoelämä olisi supersosiaaliselle ja energiselle Jofille paras vaihtoehto. Bellan ostamisen jälkeen mietimme monet kerrat, kuinka kätevää olisi, että hevosemme olisivat samalla tallilla, mutta valitettavasti Jofin tallille ei saanut tuoda tammoja. Lindalla oli kuitenkin eräs tietty pihattotalli mielessä, ja oli jo pidempään kypsytellyt mielessään siirtävänsä Jofin sinne ainakin väliaikaisesti ratsutukseen. Minä itse en koskaan ajatellut Bellalle pihattoa, onhan se elänyt ainakin koko Suomessa olo aikansa karsinatallissa, mutta nivelongelmien myötä minun oli kuitenkin pakko alkaa miettiä erilaisia vaihtoehtoja. Niin täydellinen kuin ensimmäinen tallimme Siuntiossa olikin, puolipäivätarhaus yksin ei kertakaikkiaan ollut paras vaihtoehto Bellalle. Koska jalan takia en pysty liikuttamaan sitä täysipainoisesti, se keräsi aivan liikaa energiaa seistessään suurimman osan ajasta karsinassa, ja kuten eläinlääkärikin totesi, pieni omaehtoinen liikkuminen vuorokauden ympäri olisi Bellan nivelille paras ratkaisu. Niinpä kesäkuussa 2017 lähdimme Lindan kanssa yhdessä tutustumaan Bellan ja Jofin tulevaan yhteiseen pihattotalliin, ja sovimme, että Bella muuttaa sinne jo heinäkuussa, ja Jofi viimeistään elokuun alussa.
Maanantaina 10. heinäkuuta me sitten lähdimme Bellan kanssa kohti uusia seikkailuja. Matka ei ollut pitkä, ja Bella lastautuu erittäin hyvin, joten kuljetuksen osalta kaikki sujui oikein hyvin. Bella pääsi ensin omaan "pihattoyksiöönsä", jossa sillä on oma karsina, mutta karsinasta jatkuvasti vapaa kulku pieneen omaan tarhaan. Siellä Bella on nyt saanut viikon verran tutustua uuteen ympäristöön, uusiin hajuihin, ja seurailla uusien tallikavereiden touhuja.
Aluksi Bella selvästi haki turvaa karsinasta, ja suorastaan juoksi sinne välillä pitämään tuumaustaukoja. Muutaman päivän päästä se kuitenkin oli jo ottanut koko uuden alueensa haltuun, ja kuljeskeli tarhankin puolella kuin kotonaan. Ainoa asia, mistä Bella tuntuu olevan raivoissaan, on sen uuden tallin tapa tarjoilla heinät pienisilmäisestä heinäverkosta. Se on aivan mahdottoman hyvä ratkaisu Bellan ruuansulatuksen kannalta, sillä se erittäin ahneena hevosena syö heinänsä aivan tolkuttomalla vauhdilla, mutta Bellan mielestä tämä on kuitenkin järjetöntä hevosparan kiusaamista. Nyt heinät kuitenkin kestävät pidempään, mikä on vatsalle aina parempi. Aivot myös ehtivät rekisteröidä vatsaan saapuneen ruokaerän ajoissa, ja olen ensimmäisiä kertoja ikinä nähnyt sen tekevän heinien syömisen lomassa jotain muutakin. Esimerkiksi tulevan tervehtimään meikäläistä! Aikaisemmin sen päätä ei nostanut heinäkasasta mikään, ennen kuin viimeinenkin korsi oli syöty.
Uudella tallilla olemme käyneet tutustumassa paikkoihin: kenttään, maneesiin, pyörötarhaan ja Bellan ehdottomaan lemppariin, nurmikenttään. Se ei pääse nyt yksiössä eläessään laitumelle, joten olen päivittäin syötellyt sitä laitumien vieressä olevalla nurmikentällä, ja jouduttiin jo hieman keskustelemaan siitä minkälaisella tahdilla sinne nurmikentälle oikein kävellään. Muuten Bella tuntuu olevan aika lungisti muuton jäljiltä. Toki uudet paikat välillä vähän jänskättävät, mutta kaiken kaikkiaan muutto on sujunut hyvin, ja mikä tärkeintä, neiti näyttää todella tyytyväiseltä.
Nyt sitten toivottavasti lähipäivinä Bella pääsee siirtymään uuteen laumaansa, ja sekös omistajaa jännittää, että miten se sujuu. Bella on ratsastuskoulussa tarhannut sekä ruunien että tammojen kanssa, ja laiduntanut pienessä laumassa, joten uskoisin sen sosiaalisten taitojen olevan varsin hyvät. Mutta koskaanhan ei voi tietää mitä tapahtuu, kun laumaan tulee uusia jäseniä. Toivottavasti kaikki menee hyvin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti