Loimitusahdistus

Vielä kolme viikkoa sitten oltiin näin kesäisissä tunnelmissa, mutta niin ne syyssateet sitten iskivät, laitumen portit sulkeutuivat ja kesä on nyt auttamattomasti ohi. Tuleva talvi on Bellan ensimmäinen talvi pihatossa, ja jännityksellä odotan minkälaisen talvikarvan se mahtaa kasvattaa. Tai toivottavasti kasvattaa. Viime talvi meni vähän liiankin loimitettuna, joten voi olla, ettei se kasvata ihan pihatto-olosuhteisiin ihanteellisen paksua kerrastoa. Olin toivonut, että se pystyisi olemaan mahdollisimman pitkälle syksyyn loimetta, jotta karva kasvaisi mahdollisimman hyvin, mutta tämän viikon sateet pilasivat ainakin hetkellisesti suunnitelmani. Sade ei ollut mitään luokkaa "pikku ripsaus siellä täällä", vaan jatkuvaa runsasta sadetta höystettynä esterintakamuskuuroilla. Bella ei todellakaan jää sateellakaan sisälle seisoskelemaan, mikäli ulkona on heinätarjoilu - ja tilanne tietenkin täytyy käydä tasaisin väliajoin tsekkaamassa, vaikka ei olisikaan. Kun se onneton ohuessa karvassaaan ei ehdi kunnolla kuivua, sille tulee kylmä, ja pakkohan sille oli sitten laittaa loimi. Nyt on kuitenkin sen verran lämmintä, että pääosin mennään pelkällä kuoriloimella, mutta saa nähdä kuinka paljon sekin jo vaikuttaa karvankasvuun.

OOTD

Loimitus kaiken kaikkiaan on kyllä ollut yksi eniten päänvaivaa aiheuttavista asioista hevosenomistamisessa (heti terveysongelmien ja ruokinnan jälkeen - ja satulanmetsästämisen). Ensimmäisen puolen vuoden aikana tuli hankittua yksi jos toinenkin loimi; nyt on talliloimea, fleeceloimea, kuivatusloimea, sadeloimea, ulkoloimea, toppaloimea, villaloimea... Edellisellä tallilla sillä oli talliloimi talven yli (koska kaikilla muillakin oli), ja oli todella hankalaa löytää loimea, jossa sen lavoista ei lähtisi karvat (nimimerkillä 'neljän talliloimen omistaja, joista en toivottavasti enää tarvitse yhtäkään'), joten todella toivon, ettei tänä talvena tarvitsisi olla koko aikaa vaatetettuna. No, ehkä nämä sateiset päivät ovat ne pahimmat, ja Bellakin kestää kylmyyttä paremmin kuin märkää.. Erityisesti ongelmia aiheuttaa sellaiset välikausisäät, kun yhtenä vuorokaudenaikana paistaa aurinko ja lämpötila kohoaa yli kymmenen asteen, ja toisena sataa vettä ja lämmöt melkein nollissa. Loimita siinä sitten hevonen siten, että sillä on koko ajan sopiva. En kuitenkaan voi rampata tallilla monta kertaa päivässä pukemassa ja riisumassa tammuskaa.

Loimitusahdistus siis jatkuu myös pihattotallilla, nyt se vain oon muuttunut muodosta "onkohan sillä nyt liian kuuma" muotoon "onkohan sillä nyt liian kylmä" ja "kasvaakohan sille ollenkaan kunnon talviturkkia".

Hänellä on ihan omat loimitussuunnitelmat heinäverkon kanssa.

Onneksi pahimmilla keleillä koko lauma mahtuu saman katon alle.

Kengättömyydestä

Kun Bella muutti pihattolaumaan, siltä oli otettava takakengät pois, kuten kaikilta muiltakin pihaton asukkailta. Tämä on mielestäni erittäin hyvä käytäntö, sillä hevosen takapotkussa todella on voimaa, ja etenkin rautakengän kanssa saattaa saada paljonkin vahinkoa aikaan. Bellan lauma oli asettunut yhteiseloon laitumelle jo ihan mukavasti, mutta heinäruokinnan alkaessa oli selkästi taas vähän pientä paikan hakemista ilmassa. Heinästä "kilpaillaan" ihan eri tavalla kuin laidunruohosta, ja kaverit jotka saivat tulla ihan likikin laitumella, eivät välttämättä ole ollenkaan toivottua ruokaseuraa heinäpöydällä. Isompia tappeluja harvemmin tulee, mutta vahinkoja voi aina sattua pienessäkin nahistelussa, joten riskit kannattaa aina minimoida.

Kengättömyys ei ollut minulle aivan täysin vierasta, sillä Jofi on ollut koko elämänsä kengätön, mutta en ollut aiheeseen kuitenkaan sen tarkemmin perehtynyt. Nyt kun olen etsinyt aiheesta hieman enemmän tietoa, olen huomannut kengättömyyttä suositeltavan ainakin seuraavista syistä:

• verenkierto kaviossa paranee ja kaviomekanismi toimii paremmin
• kavion luonnollinen iskuvaimennus pääsee oikeuksiinsa
• naulat eivät enää haurastuta kaviota
• hokit eivät estä kavion luonnollista pyörähdystä

Bella tuskin on ollut pidempään kengättä sitten varsa-aikojen, ja kengättömyyteen siirtyminen kieltämättä jännitti. Takajalkojen kanssa ei kuitenkaan tullut mitään ongelmia, kaviot eivät juurikaan lohkeilleet, ja koska Bella vietti pääosan ajastaan laitumella, ei ollut mitään arkomisongelmiakaan. Heinäkuun lopussa hevosten hampaita raspaamaan tullut eläinlääkäri kannusti ottamaan etusistakin kengät pois, ja niinpä Bella on nyt ollut reilut kaksi kuukautta kokonaan ilman kenkiä. Bellan kavioaines on melko hyvää ja vahvaa, etenkin kun olen sille alusta asti syöttänyt hampunsiementä, joka parantaa kavio- ja sarveisaineen laatua, mutta asennoltaan sen etukaviot ovat kyllä melko murheelliset. Kaviot ovat ensinnäkin aivan eri paria, kannat liian matalat ja edestä liian pitkät, eikä niiden parantaminen käy kädenkäänteessä. Siihen voi mennä vuosia. Tämä ei tokikaan ole mikään este kengättömyydelle, luultavasti vääränlainen tai liian harvoin tapahtunut kengitys nimen omaan on tämän tilanteen vuosien saatossa aiheuttanut, ja ilman kenkiä kavioita voidaan tarkkailla ja hoitaa paljon paremmin ja useammin. Alkuun vuolijamme taisi kyllä pitää tilannetta melko toivottamana, mutta viime vuolussa näytti kuulemma siltä, että toivoa ehkä kuitenkin on. Ongelmana on se, että matalasta kaviosta on hyvin hankala vuolla mitään pois, ja kavion asennon muuttaminen on toooodella hidasta. 

Eriparikaviot.

Myös pientä arkomista on ollut havaittavissa etujaloissa kovemmilla alustoilla, joten kenkien poisottamisen jälkeen alkoikin armoton bootsien metsästys. Kengättömille hevosille on tarjolla laaja valikoima erilaisia bootseja, joilla suojata kaviota juuri arkomiselta tai esimerkiksi liialliselta kulumiselta. Talvella bootsit ovat ihan ehdottomat, sillä niihin on mahdollista kiinnittää nastat tai jopa hokit. Bootsien hankkiminen alkoi kavion mittaamisella. Selkeät ohjeet löytyivät netistä, mutta oli se silti hankalaa hahmottaa mistä kohtaa mitta oikein pitäisi ottaa. 

Sellainen "pieni" puolentoista sentin epävarmuus tuossa pituuden mittaamisessa :D

Mittojen jälkeen piti yrittää löytää mieluisa malli, mutta eihän sekään ihan niin yksinkertaista ollut. On bootsia pyöreään kavioon, on bootsia leveään kavioon, on bootsia kapeaan kavioon. On korkeaa ja matalaa, on joustavaa ja jämäkkää. Ja Bellalla tottakai joka ikinen jalka eri kokoa. Osassa malleista on todella tärkeää, että kavio on juuri eikä melkein bootsiin sopiva, kun taas osassa malleista on pientä joustovaraa, ja vähän väljää tossua voi käyttää lisäpehmusteen kanssa. 

Ensimmäiset hankkimani bootsit olivat samaa merkkiä kuin Jofin bootsit, eli Old Mac'sit, sillä Linda oli ollut niihin tyytyväinen. Ostin ne netistä käytettyinä, ja yllättäen ne sopivat Bellan etujalkoihin melko hyvin. Ne ovat ainakin toistaiseksi hieman hankalat kiinnittää monine remmeineen, mutta koska Bellan kaviot tuosta toivottavasti vielä muuttuvat parempaan suuntaan ja samalla saattavat pienentyä, en vielä viitsi satsasta sellaisiin napakammin istuviin, helpommin puettaviin malleihin. Takajalkoihin löytyi Boa-merkkiset bootsit myös yllättävän helposti, mutta niissä oli hokit niin lujasti kiinni, että CRC:llä läträämisestä huolimatta ne jäävät pelkkään talvikäyttöön. Kokeilin myös Cavallon Trek-bootseja takasiin, mutta ne olivat aivan liian pyöreät Bellan kavion muotoon. Lopulta päädyin tilaamaan myös takajalkoihin sille Old Mac'sit, jotka vielä odottavat testiin pääsemistä. Toivottavasti ovat sopivat!

Uuden uutukaiset Old Mac's G2 -bootsit

Tässä siis taas meikäläiselle kokonaan uusi osa-alue hevosharrastuksessa. Tarkoituksena olisi opetella ainakin käyttämään raspia itse vuolujen välissä, ehkä mahdollisesti myös vähän vuolemaan. Kaiken kaikkiaan kengättömyys saattaa hyvinkin olla meille loppujen lopuksi oikeinkin hyvä juttu, kunhan saadaan kavioita vähän parempaan kuosiin. On myös hyvin mahdollista, että kengättömyys tuo helpotusta Bellan nivelongelmiin, kun löytyy taas luonnollista iskunvaimennusta, ja veri kiertää paremmin. Ja erityisen innolla odotan tilsatonta talvea!