LUMI JA LAUMA

Kaksi kuukautta sitten voivottelin, kun ei ollut yhtään lunta, ja pelotti kovin, tuleeko tästä talvesta samanlainen jääkoppura- ja liukastelukurimus, kuin viime talvestakin. Onneksi ollaan kuitenkin saatu lunta nyt reilusti myös tänne Etelä-Suomeenkin, ja vaikka hampaat irvessä askartelin meidän bootseihin hokit vuodenvaihteessa, niitä ei ole tarvittu vielä kertaakaan! Ihaninta on kuitenkin se, että hevoset ovat kunnon lumipohjien ansiosta päässeet nyt päivittäin laitumille, mikä lisää niiden itsenäistä liikkumista roimasti. Itse en valitettavasti päässyt töiden takia kuvaamaan sitä riemua, mikä Bellan laumalla ensimmäisenä päivänä laitumella oli, mutta onneksi tallillamme paljon kuvaava Kinttu Koipijärvi otti upeita otoksia riemuitsevista kaviokkaistamme. Kintun kuvista välittyy loistavasti se ilo ja onni, minkä lauma hevosille tuo. Hienoja kuviahan sitä saisi yksittäinkin laukkaavista hevosista, mutta kun kuvasta näkee, kuinka sen riemun jakaa koko lauma, niin sydän sulaa.

Copyright Kinttu Koipijärvi

Copyright Kinttu Koipijärvi

Copyright Kinttu Koipijärvi

Copyright Kinttu Koipijärvi

Lumen lisäksi ollaan saatu nauttia myös auringonpaisteesta, ja vaikka tuo yö- ja päivälämpötilojen sahaaminen parhaimmillaan 0 ja -25 asteen välillä aiheuttaakin harmaita hiuksia loimituksen osalta, on viikonloppuisin ollut ihana päästä lenkille keväiseen auringonpaisteeseen. Välillä kuljetaan teitä pitkin, välillä rämmitään keskellä peltoa – hyvää hankitreeniä niin hevoselle kuin taluttajallekin!

Kuva: Linda Luotola

Kuten viimeisestä kuvasta huomaatte, selkään on tosiaan nyt taas kivuttu. Maastolenkeillä pieniä pätkiä rennosti välillä jopa pelkällä naruriimulla, ja maneesissa pikkupätkiä taivuttelujumppaa. Bella ei ole ollut liian huolissaan selkään noususta, on oma rento itsensä myös minä kyydissä. Oikeaa satulaa en ole raaskinut sille selkään laittaa, maneesissa mennään ilman, ja maastossa lampaankarvasatulalla. Se sopii meidän uuteen kuolaimettomaankin elämäämme oikein hyvin.